Yksi keskeisiä asioita, jotka ovat koko urani ajan häirinneet minua valitsemassani ammatissa, sisustusarkkitehtina, on ollut eräänlainen faktojen ja teoreettisen kehyksen puute. Jo opiskellessani olin hivenen epäileväinen kun koko nelivuotisen koulutuksen saattoi selvitä lukemalla n. 10 kirjaa sisältäen opinto-oppaan, ellei omaa motivaatiota ja kiinnostusta löytynyt. Painotus oli siis vahvasti tekemisessä ja erityisesti estetiikassa täydennettynä suomalaisella funktionalismin perinnöllä ja "form follows function"-premissillä. Hauskaahan se useimmiten oli, mutta välillä ei voinut välttyä miettimästä, että keksitäänkö tässä pyörää uudelleen ja uudelleen. Ja se mitä tuosta kuviosta jäi tyystin puuttumaan oli sellaiset seikat kuten kustannuslaskenta, projektin johtaminen/hallinta, oman työn hinnoittelu, rakennusalan käytännöt, juridiikka, asiakkaat, yhteistyökumppanit ja paljon muuta. Yhtenä keskeisenä asiana vastuu suunnittelun sisällöstä, ei siis pelkästään rakennusjuridisesta tai budjettinäkökulmasta vaan että asiakas todella hyötyy tehdystä työstä suhteessa panostukseen.
Tuohon asiaan ei tullut vastausta edes myöhemmin työelämässä.
Niinpä ryhtyessäni viimein reilu vuosi sitten päätoimiseksi yrittäjäksi halusin aiemmasta kokemuksestani poiketen kyetä tarjoamaan asiakkailleni muitakin argumentteja kuin pelkkiä filosofisia latteuksia designin ja estetiikan tarpeellisuudesta tai hiukan itsestään selviä toiminnallisia syy-seuraus-suhteita. Tai sitä pateettisinta:
"Olen tehnyt tätä X vuotta, tiedän että tämä toimii."
Yksi keskeisimpiä tavoitteitani on ollut kehittää menetelmää jolla todentaa, että suunnitteluinvestointi on ja olisi kannattava muutoinkin kun, että rakennustyöt saatiin valmiiksi ja asiakas/käyttäjä tykkäsivät uusista tiloista. Sinänsä siis varmaan hyvä tulos subjektiivisella tasolla, mutta ei liene uutinen, että useimmat tykkäävät uudesta ja kiiltävästä. Varsinkin kun ei ole undo-nappulaa.
Suunnittelua tai oikeastaan siis nimenomaan muotoilua ja designia on pitkälti myyty mielikuvilla, markkinoinnin apuvälineenä ja eräänlaisena liiketoiminnan itseisarvona. Lähes jokaisella yrityksellä on liki pakonomaisesti oltava edes paperilla ns. designstrategia, jotta ei vaikuteta siltä, että oltaisiin jääty kelkasta. Mitattavuutta eli tuottoa, varsinkaan taloudellista, investoinnille ei ole juuri osattu vaatia eikä sitä ole kysymättä osoitettu. Harvoja designin alueita joilla aiheeseen on paneuduttu on markkinointi, sielläkin lähinnä internetmarkkinointiin. Tästä huolimatta desiginille on vaadittu yhä näkyvämpää roolia yritysten toiminnassa. Itse näen mitattavuuden, edes kohtuullisella toleranssilla, keskeisenä tekijänä designin uskottavuuden lisäämisessä kaupallisessa mielessä ja ennenkaikkea siinä, että voidaan todentaa, että design ei ole pelkkää tekemistä tekemisen riemusta.
Ja edellistä ei pidä ymmärtää väärin, etteikö muotoilulla olisi saavutettu paljonkin hyvää ja havaittavia parannuksia, vaan sitä, että muotoilun tuloksia ei ole nimenomaan suhteutettu investointiin ja vaikutukseen (impact). Tästä esimerkkinä iso toimistoremontti workplace designin menetelmin. Maksaako investointi itsensä takaisin lisääntyneenä tehokkuutena ennenkuin toimintaympäristö pakottaa uuteen muutokseen? Tai vaikutuksen näkökulmasta kannattaako satsata ennemmin työprosessin suunnitteluun kuin viimeisen päälle toimistoon?
Yksi asia mitä olen aiheeseen paneutumisen seurauksena oppinut on se, että designin merkityksen ja arvon mittaaminen on hyvin vaikeaa. Sitä mitattaisiin jo jos se ei olisi. Siihen liittyy paljon laadullisia suureita ja monimutkaisia vuorovaikutussuhteita. Toistaiseksi kuitenkin haluan uskoa siihen, että mittausmenetelmiä on mahdollista luoda ja omalla kohdallani keskityn muutamaan spesifiin alueeseen sen sijaan että tavoittelisin jonkin sortin designin mittaamisen GUT:tia. Sen jätän mieluusti jollekin akateemikolle.
Alunperin muuten otsikoin tämän "Miten mitata designia?", mutta tästä tuli lopulta alustus sarjalle tekstejä. Seuraavassa osassa on sitten tarkoitus lähteä miettimään tarkemmin mitä ja miten näkökulmia.
Muutama linkki aiheeseen netistä.
http://www.stepinsidedesign.com/STEPMagazine/Article/28782/
http://www.businessweek.com/innovate/content/mar2007/id20070321_775013.htm
http://www.designcouncil.org.uk/about-design/Measuring-design/
http://www.engineering-matters.com/2011/01/engineerings-design-effectiveness/
torstai 17. helmikuuta 2011
tiistai 1. helmikuuta 2011
Workshop esitys
Ohessa lyhyt demo syksyn aikana aloitetusta tuotekehitysprojektista. Työtä riittää vielä melkoisesti ennenkuin kaikki tarvittava on kasassa, mutta motiivi on hyvä ja edistystä tapahtuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)