Opintoihini liittyen etsin seuraavilta aloilta asiantuntijoita, ketkä olisivat kiinnostuneita osallistumaan ja avustamaan projektissa.
- työterveys- ja hyvinvointi
- työpsykologia
- työergonomia
- käyttäytymispsykologia
- viestintä- ja markkinointi
- kuluttujakäyttäytyminen
- asiakas- ja henkilövirtojen hallinta
Kyseessä on palvelusuunnittelun lähtökohdista kehitettävä tilasuunnittelukonsepti ryyditettynä muutamilla lisäpalveluilla. Lähinnä
toivoisin, että kiinnostuneet kommentoisivat postaamaani materiaalia
oman alansa näkökulmasta ja osallistuivat keskusteluun netin
välityksellä suhteellisen aktiivisesti. En tällä erää pysty lupaamaan rahallista
korvausta, mutta mikäli yhteisiä etuja löytyy ja kemiat kohtaavat niin voimme varmasti keskustella yhteistyöstä myös projektin jälkeen.
Yhteydenotot mieluiten sähköpostitse.
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
maanantai 25. lokakuuta 2010
Ässäkuski / Ace driver
Eräs kerta kun ajelin kehätiellä mieleen juolahti vanha klisee siitä, miten lähes jokainen on varmaan joskus ollut sitä mieltä, että hallitsee autoilun paremmin kuin ne siinä välittömässä läheisyydessä sotkevat suhaajat. Siitä sitten ajatus jatkui simulaattoriin jossa tosiaan voisi ajaa itsensä kanssa ja mitä siitä voisi seurata.
Ohessa nyt sitten tuommoinen 15 min konsepti aiheesta. Suurempi kuva klikkaamalla.
----------------------------------------------------------------------------------------
Rough sketch for drive simulator concept that would allow driving in traffic where everyone would drive as you do.
Ohessa nyt sitten tuommoinen 15 min konsepti aiheesta. Suurempi kuva klikkaamalla.
----------------------------------------------------------------------------------------
Rough sketch for drive simulator concept that would allow driving in traffic where everyone would drive as you do.
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Keskimääräinen asunto keskimääräiselle asujalle
Ilokseni huomasin Taloussanomissa 22.10. Petri Korhosen artikkelin koskien suomalaista asuntotuotantoa. Kirjoittaja oli haastatellut Hypoteekkiyhdistyksen edustajaa Ari Paunaa ja arkkitehti prof. Hannu Huttusta.
Artikkeli kiinnittää huomion nimenomaan ns. keskiarvo- ja määräysperusteiseen rakentamiseen, jolla on harvoin aitoa yhteyttä elävään elämään, ellet tosiaan satu edustamaan sitä tilastollista keskiarvoa. Toinen asia on asunnonostajan varsin näennäinen mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa ratkaisuihin.
Suomalainenhan on yleisesti ottaen ihmistyyppinä nöyrä ja varsin auktoriteettiuskovainen, joten siinä mielessä asunto-ostajat ovat olleet suurille rakennusyhtiöille ja viranomaisille helppoa kauraa, kun annetaan vain ymmärtää, että näin se on aina tehty ja tämä lukee jossain ohjeistuksessa. Tästä oiva esimerkki oli kun viime viikolla keskustelin verkostoitumistilaisuudessa arkkitehdin kanssa, joka oli selvitellyt sellaista asiaa kun keittiön pakollisuus. Toisin sanoen, että onko uudisasunnossa pakko olla valmiina keittiö, kuten oletusarvoisesti suomalaisissa uudiskohteissa on. Siis se halvin valkoinen melamiini/kalustelevy rakennelma, josta urakoitsija saa hyvät katteet ja jonka valtaosa varmaan haluaisi vaihtaa heti toiseen. Myönnetään, että nykyisin kyllä saa valita ovimalleja ja värejä, mutta kukaan ei vahingossakaan sano, että voit myös itse hankkia keittiösi. Ihan itse, juuri sellaisen kun haluat ja mistä haluat. Samaa ajatusta voisi soveltaa minun puolestani koko asuntoon ja myydä halukkaille asunnot vaikka raakapinnoilla näennäisvaihtoehtojen sijaan.
Toinen asia artikkelissa oli asuntotuotannon joustamattomuus, johon erityisesti Huttunen kiinnitti huomiota ja tätä olen itsekin monesti miettinyt. Rakennusvaiheessa pienet muutokset ovat useimmiten mahdollisia, mutta urakoitsijat monesti hinnoittelevat ne varsin rajusti. Riemu voi olla myös lyhytaikaista, koska ratkaisu on kertaluonteinen eli rakennustapa ei salli ns. helppoa muunneltavuutta ja asunnot eivät "elä" asukkaidensa mukana. Tähän ratkaisuksi Huttunen viittaa mm. toimistorakentamisessa käytettäviin joustaviin ratkaisuihin, joita soveltamalla voisi tilannetta kohentaa. Itselläni tuli mieleen Barrisol- tai Clipso-tyyppiset tuotteet, joilla esimerkiksi sähkökaapelointi voitaisiin viedä vapaasti kattopinnoissa kalvon takana ja mm. valaistusta voitaisiin suhteellisen vaivatta muutella nykyiseen verrattuna.
Rakennusmääräysten yms. säädösten vaikutuksista on hyvä ja asiantunteva artikkeli Rakennuslehden sivuilla, joten tyydyn lähinnä esittämään oman kantani. Niin hyvällä tahdolla kuin kaikki nuo määräykset onkin varmasti laadittu, niin koen ne tällä hetkellä liian ohjaavina ja keskeisenä esteenä luovalle rakentamiselle. Suomalaisessa hengessä säädöksiä monesti vielä tulkitaan tarkimman mukaan ja jopa suositukset saattavat kääntyä virastoissa määräysten kaltaisiksi jos päätöksiä ei osaa kyseenalaistaa. Määräykset ovat tarpeellisia lähinnä teknisten (energiavaatimukset, terveysasiat yms.) ja turvallisuusasioiden minimivaatimusten osalta, mutta kun mennään tilojen mitoittamiseen, ikkunapinta-aloihin yms. vastaaviin asioihin, niin puututaan alueille, jotka tulisi jättää ennenkaikkea suunnittelijan ja asiakkaan väliseksi asiaksi.
Muutoksen tuulia on aistittavissa, kuten esimerkiksi Koti kaupungissa jolla on nähdäkseni varsin kiinnostava ideologia projektissaan. Tosin kaava- ja rakennusmääräyksiä hekään eivät pääse karkuun.
Ja vielä terveiseni kaikille asunnon ostoa harkitseville ja suunnitteleville: vaatikaa enemmän, tehkää vähemmän kompromisseja ja ostakaa siltä joka ymmärtää mistä asiakaspalvelussa on kyse. Joillekin tahoille ainut vakavasti otettava asiakaspalaute on raha.
Artikkeli kiinnittää huomion nimenomaan ns. keskiarvo- ja määräysperusteiseen rakentamiseen, jolla on harvoin aitoa yhteyttä elävään elämään, ellet tosiaan satu edustamaan sitä tilastollista keskiarvoa. Toinen asia on asunnonostajan varsin näennäinen mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa ratkaisuihin.
Suomalainenhan on yleisesti ottaen ihmistyyppinä nöyrä ja varsin auktoriteettiuskovainen, joten siinä mielessä asunto-ostajat ovat olleet suurille rakennusyhtiöille ja viranomaisille helppoa kauraa, kun annetaan vain ymmärtää, että näin se on aina tehty ja tämä lukee jossain ohjeistuksessa. Tästä oiva esimerkki oli kun viime viikolla keskustelin verkostoitumistilaisuudessa arkkitehdin kanssa, joka oli selvitellyt sellaista asiaa kun keittiön pakollisuus. Toisin sanoen, että onko uudisasunnossa pakko olla valmiina keittiö, kuten oletusarvoisesti suomalaisissa uudiskohteissa on. Siis se halvin valkoinen melamiini/kalustelevy rakennelma, josta urakoitsija saa hyvät katteet ja jonka valtaosa varmaan haluaisi vaihtaa heti toiseen. Myönnetään, että nykyisin kyllä saa valita ovimalleja ja värejä, mutta kukaan ei vahingossakaan sano, että voit myös itse hankkia keittiösi. Ihan itse, juuri sellaisen kun haluat ja mistä haluat. Samaa ajatusta voisi soveltaa minun puolestani koko asuntoon ja myydä halukkaille asunnot vaikka raakapinnoilla näennäisvaihtoehtojen sijaan.
Toinen asia artikkelissa oli asuntotuotannon joustamattomuus, johon erityisesti Huttunen kiinnitti huomiota ja tätä olen itsekin monesti miettinyt. Rakennusvaiheessa pienet muutokset ovat useimmiten mahdollisia, mutta urakoitsijat monesti hinnoittelevat ne varsin rajusti. Riemu voi olla myös lyhytaikaista, koska ratkaisu on kertaluonteinen eli rakennustapa ei salli ns. helppoa muunneltavuutta ja asunnot eivät "elä" asukkaidensa mukana. Tähän ratkaisuksi Huttunen viittaa mm. toimistorakentamisessa käytettäviin joustaviin ratkaisuihin, joita soveltamalla voisi tilannetta kohentaa. Itselläni tuli mieleen Barrisol- tai Clipso-tyyppiset tuotteet, joilla esimerkiksi sähkökaapelointi voitaisiin viedä vapaasti kattopinnoissa kalvon takana ja mm. valaistusta voitaisiin suhteellisen vaivatta muutella nykyiseen verrattuna.
Rakennusmääräysten yms. säädösten vaikutuksista on hyvä ja asiantunteva artikkeli Rakennuslehden sivuilla, joten tyydyn lähinnä esittämään oman kantani. Niin hyvällä tahdolla kuin kaikki nuo määräykset onkin varmasti laadittu, niin koen ne tällä hetkellä liian ohjaavina ja keskeisenä esteenä luovalle rakentamiselle. Suomalaisessa hengessä säädöksiä monesti vielä tulkitaan tarkimman mukaan ja jopa suositukset saattavat kääntyä virastoissa määräysten kaltaisiksi jos päätöksiä ei osaa kyseenalaistaa. Määräykset ovat tarpeellisia lähinnä teknisten (energiavaatimukset, terveysasiat yms.) ja turvallisuusasioiden minimivaatimusten osalta, mutta kun mennään tilojen mitoittamiseen, ikkunapinta-aloihin yms. vastaaviin asioihin, niin puututaan alueille, jotka tulisi jättää ennenkaikkea suunnittelijan ja asiakkaan väliseksi asiaksi.
Muutoksen tuulia on aistittavissa, kuten esimerkiksi Koti kaupungissa jolla on nähdäkseni varsin kiinnostava ideologia projektissaan. Tosin kaava- ja rakennusmääräyksiä hekään eivät pääse karkuun.
Ja vielä terveiseni kaikille asunnon ostoa harkitseville ja suunnitteleville: vaatikaa enemmän, tehkää vähemmän kompromisseja ja ostakaa siltä joka ymmärtää mistä asiakaspalvelussa on kyse. Joillekin tahoille ainut vakavasti otettava asiakaspalaute on raha.
tiistai 19. lokakuuta 2010
maanantai 11. lokakuuta 2010
Opinnot käyntiin
Olen 5.10 aloittanut muutaman vuoden kestävät Tuote- ja palvelusuunnittelun opinnot Omniassa.
Opintojeni tavoitteena on laajentaa erityisesti yritysten prosessien ymmärtämistä ja siitä saadun tiedon integroiminen suunnittelupalveluihin.Tällä lähestymisellä pyrin sisällyksekäämpään suunnitteluprosessiin ja ennenkaikkea tarkoituksenmukaisempiin ratkaisuihin.
Päivitän aika-ajoin edistymistäni ja havaintojani blogiin.
Opintojeni tavoitteena on laajentaa erityisesti yritysten prosessien ymmärtämistä ja siitä saadun tiedon integroiminen suunnittelupalveluihin.Tällä lähestymisellä pyrin sisällyksekäämpään suunnitteluprosessiin ja ennenkaikkea tarkoituksenmukaisempiin ratkaisuihin.
Päivitän aika-ajoin edistymistäni ja havaintojani blogiin.
tiistai 7. syyskuuta 2010
Löytöjä
Toisinaan törmää onnistuneeseen ja kiinnostavaan suunnitteluun odottamattomissa tilanteissa. Itselleni näin kävi muutama päivä sitten lapsen kanssa pihalla ollessa. Tänään sitten kävimme uudelleen ihmettelemässä kyseistä lelua. Eli tuossa naapuritalon pihalla oli varsin kovia kokeneen ja hivenen hylätyn oloinen kolmipyörä, joka kiinnitti huomioni ensimmäisellä kerralla poikkeuksellisen onnistuneilla mittasuhteillaan ja muotokielellään eikä taika ollut kadonnut.
Se miksi korostan tuota seikkaa, on se että tänä päivänä kokemukseni mukaan hyvin monet lasten lelut ja tarvikkeet ovat lähes kategorisesti ns. teema-brändättyjä tai vastaavalla intensiteetillä jollain tapaa ylisuunniteltuja sisältäen yhtä sun toista sekundääristä lisäkettä varsinaisen perustoimintonsa lisäksi. Toinen yhtä kehno lähestyminen lasten tuotteissa on, että tehdään jotain halpaa, simppeliä ja suht kestävää, että tuote selviää juuri ja juuri yhdestä tenavasta.
Tämä kyseinen Peugeotin kolmipyörä edustaa kuitenkin kokonaan toisenlaista maailmaa ja jotenkin se on yhtä aikaa lohdullista, inspiroivaa ja toivoa herättävää. Niin vähällä voi saada aikaan jotain noin hienoa.
8.9.2010
Korjauksena edelliseen, että tarkempi tarkastelu paljasti renkaasta tekstin Pelikan Design, joka viittaisi tanskalaisiin suunnittelijoihin, joiden nykyisestä repertuaarista löytyy lasten pyöriä Tukan Design-nimen alta. Varmaa referenssiä ei kuitenkaan löytynyt.
Kuvien rajallinen laatu johtuu kännykkäkamerasta.
Se miksi korostan tuota seikkaa, on se että tänä päivänä kokemukseni mukaan hyvin monet lasten lelut ja tarvikkeet ovat lähes kategorisesti ns. teema-brändättyjä tai vastaavalla intensiteetillä jollain tapaa ylisuunniteltuja sisältäen yhtä sun toista sekundääristä lisäkettä varsinaisen perustoimintonsa lisäksi. Toinen yhtä kehno lähestyminen lasten tuotteissa on, että tehdään jotain halpaa, simppeliä ja suht kestävää, että tuote selviää juuri ja juuri yhdestä tenavasta.
Tämä kyseinen Peugeotin kolmipyörä edustaa kuitenkin kokonaan toisenlaista maailmaa ja jotenkin se on yhtä aikaa lohdullista, inspiroivaa ja toivoa herättävää. Niin vähällä voi saada aikaan jotain noin hienoa.
8.9.2010
Korjauksena edelliseen, että tarkempi tarkastelu paljasti renkaasta tekstin Pelikan Design, joka viittaisi tanskalaisiin suunnittelijoihin, joiden nykyisestä repertuaarista löytyy lasten pyöriä Tukan Design-nimen alta. Varmaa referenssiä ei kuitenkaan löytynyt.
Kuvien rajallinen laatu johtuu kännykkäkamerasta.
 |
| Kolmipyörä koko komeudessaan. |
 |
| Hieno yksityiskohta polkimessa. |
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Menneisyyden haamuja
Pääsin viime viikonloppuna vihdoin kuvaamaan erään kohteen Itä-Suomessa, jonka suunnittelussa konsultoimme avovaimoni kanssa pääkaupunkiseudulta käsin. Ohessa muutamia otoksia onnistuneimmista kohdista.
 |
| Keittiö valaistuna. |
 |
| Iso WC. Nurkassa Wedi-levystä rakennettu hylly. |
 |
| Laattadetalji eteisestä. |
 |
| Suihkutilan materiaalikontrastia. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)