keskiviikko 22. joulukuuta 2010
Visualisointeja - parihuvila Lumikko
Muutamia tekemiäni visualisointeja parihuvila Lumikosta. Lisätietoja Suomen Laatukoti Remontit Oy.
Mallinnustyö yhteistyössä Suunnittelutsto AIKA - Ark.suunnittelu Arkkitehtitsto Hannu Hiltula Oy
Mallinnustyö yhteistyössä Suunnittelutsto AIKA - Ark.suunnittelu Arkkitehtitsto Hannu Hiltula Oy
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Oivallinen esimerkki
Tässä oivallinen esimerkkiprojekti palvelusuunnittelun käyttämisestä julkisella sektorilla.
-----------------------------------------
Thanks to Andrew at International Service Design Network-group for the link and Design Council for posting this case.
-----------------------------------------
Thanks to Andrew at International Service Design Network-group for the link and Design Council for posting this case.
Palvelusuunnittelun dilemma
Olen viime aikoina lukenut kohtuullisen määrän erilaisia blogeja ja artikkeleita palvelusuunnitteluun liittyen ja havainnut, että tällä hetkellä kukaan ei oikein tunnu tietävän mihin kohtaan se palveluna asettuu suhteessa muuhun suunnitteluun (teollinen muotoilu, arkkitehtuuri, viestintä- & graafinen suunnittelu yms.) ja toisaalta miten se limittyy liike-elämän vaatimuksiin ja tarpeisiin. Tämän lisäksi olen toisinaan miettinyt, että mahtaako näillä aloittamillani opinnoilla (tuote- ja palvelusuunnittelu) lopulta olla mitään tekemistä tämän netistä löytyvän service designin kanssa.
Toinen keskeinen asia on, että aiheeseen liittyvä jargon on omiaan etäännyttämään ja lamauttamaan kenet hyvänsä ainakin hetkellisesti ja siinä kohtaa jos missä helposti unohtuu, että palvelusuunnittelun lähtökohta on nimenomaan loppukäyttäjä, ihminen joka viimekädessä hyödyntää palvelua ja/tai tuotetta. Artikkeleissa vilisee termit design thinking (DT), business design, service design, social design, value chain, management strategy, touch point, stakeholder, SOA jne. No hiukan selvennystä löytyy onneksi mm. täältä... Toisinaan artikkeleissa ollaan hyvin konkreettisia ja lähellä ihmistä Post-it lappuineen ja pahvi mock-uppeineen ja toisissa taas tosiaan liidellään management-tasolla ja pohditaan miten design thinking asettuisi yritysstrategiaan ja läpäisisi koko organisaatioketjun.Yhden ironisen käänteen tuo vielä se tosiasia, että palvelusuunnittelua tapahtuu yrityksissä myös tiedostamatta mm. asiakaspalautteeseen reagoinnissa, joskin eroa tiedostettuun suunnitteluprosessiin vertautunee refleksin suhteeseen harkittuun liikkeeseen.
Oma hiomaton näkemykseni aiheesta liikkuu enemmän nimenomaan siellä käytännön tasolla ennemmin kuin pyrkimyksenä soluttautua osaksi johtamisstrategiaa. Eikä tätä siis pidä ymmärtää väärin, etteikö johdon tulisi tiedostaa palvelusuunnittelun arvo ja sen tarjoamat mahdollisuudet, mutta en oikein usko, että palvelusuunnittelijoista on korvaamaan "raakaa" liiketaloudellista osaamista. Ja toisaalta palvelusuunnittelulle orastavana alana on tuskin millään lailla eduksi, jos se muodostuisi viimeisimmäksi liikkeenjohdon konsulttien lypsylehmäksi.
Suhtaudun siis palvelusuunnitteluun toistaiseksi yhtenä kokonaisvaltaisena suunnittelumetodina- ja kokoelmana työkaluja, joilla yritykset ja yhteisöt voivat saada arvokasta inhimillistä tietoa loppukäyttäjän kokemuksesta, mitä aiemmin käytetyillä menetelmillä ei ole saatu ja siten metodi mahdollistaa entistä paremman lisäarvon tuottamisen loppukäyttäjälle. Se voi myös toimia eräänlaisena yhdistävänä tekijänä joka tuo organisaation eri toimijat lähemmäksi toisiaan, kun heidän oma asiantuntemus ja tieto saadaan liitettyä laajempaan ja merkityksellisempään kontekstiin. Näiden ominaisuuksien johdosta metodi voi siis luoda hedelmällisen maaperän aidosti uudenlaiselle tuotekehitysprojektille ja integroimalla palvelusuunnittelun kehitystyökalut osaksi projektia pystytään se pitämään lähellä loppukäyttäjää.
Kehitän parasta aikaa yritykselleni muutamia tuotteita, joihin pyrin yhdistämään palvelusuunnittelun näkökulmia ja menetelmiä, koska näen niiden tarjoavan jotain sellaista mihin en ole törmännyt aiemman työurani puitteissa. Tulee olemaan kiinnostava nähdä millaiseen tulokseen siinä päädyn.
Toinen keskeinen asia on, että aiheeseen liittyvä jargon on omiaan etäännyttämään ja lamauttamaan kenet hyvänsä ainakin hetkellisesti ja siinä kohtaa jos missä helposti unohtuu, että palvelusuunnittelun lähtökohta on nimenomaan loppukäyttäjä, ihminen joka viimekädessä hyödyntää palvelua ja/tai tuotetta. Artikkeleissa vilisee termit design thinking (DT), business design, service design, social design, value chain, management strategy, touch point, stakeholder, SOA jne. No hiukan selvennystä löytyy onneksi mm. täältä... Toisinaan artikkeleissa ollaan hyvin konkreettisia ja lähellä ihmistä Post-it lappuineen ja pahvi mock-uppeineen ja toisissa taas tosiaan liidellään management-tasolla ja pohditaan miten design thinking asettuisi yritysstrategiaan ja läpäisisi koko organisaatioketjun.Yhden ironisen käänteen tuo vielä se tosiasia, että palvelusuunnittelua tapahtuu yrityksissä myös tiedostamatta mm. asiakaspalautteeseen reagoinnissa, joskin eroa tiedostettuun suunnitteluprosessiin vertautunee refleksin suhteeseen harkittuun liikkeeseen.
Oma hiomaton näkemykseni aiheesta liikkuu enemmän nimenomaan siellä käytännön tasolla ennemmin kuin pyrkimyksenä soluttautua osaksi johtamisstrategiaa. Eikä tätä siis pidä ymmärtää väärin, etteikö johdon tulisi tiedostaa palvelusuunnittelun arvo ja sen tarjoamat mahdollisuudet, mutta en oikein usko, että palvelusuunnittelijoista on korvaamaan "raakaa" liiketaloudellista osaamista. Ja toisaalta palvelusuunnittelulle orastavana alana on tuskin millään lailla eduksi, jos se muodostuisi viimeisimmäksi liikkeenjohdon konsulttien lypsylehmäksi.
Suhtaudun siis palvelusuunnitteluun toistaiseksi yhtenä kokonaisvaltaisena suunnittelumetodina- ja kokoelmana työkaluja, joilla yritykset ja yhteisöt voivat saada arvokasta inhimillistä tietoa loppukäyttäjän kokemuksesta, mitä aiemmin käytetyillä menetelmillä ei ole saatu ja siten metodi mahdollistaa entistä paremman lisäarvon tuottamisen loppukäyttäjälle. Se voi myös toimia eräänlaisena yhdistävänä tekijänä joka tuo organisaation eri toimijat lähemmäksi toisiaan, kun heidän oma asiantuntemus ja tieto saadaan liitettyä laajempaan ja merkityksellisempään kontekstiin. Näiden ominaisuuksien johdosta metodi voi siis luoda hedelmällisen maaperän aidosti uudenlaiselle tuotekehitysprojektille ja integroimalla palvelusuunnittelun kehitystyökalut osaksi projektia pystytään se pitämään lähellä loppukäyttäjää.
Kehitän parasta aikaa yritykselleni muutamia tuotteita, joihin pyrin yhdistämään palvelusuunnittelun näkökulmia ja menetelmiä, koska näen niiden tarjoavan jotain sellaista mihin en ole törmännyt aiemman työurani puitteissa. Tulee olemaan kiinnostava nähdä millaiseen tulokseen siinä päädyn.
keskiviikko 24. marraskuuta 2010
Design Led Innovation seminaari
Osallistuin viime viikolla 16.11. Culminatum Innovationsin järjestämään Design Led Innovation - seminaariin, jossa käsiteltiin designin merkitystä ja uusia suuntauksia. Puhujina tilaisuuteen oli kutsuttu Dr. Nick Leon (Imperial College London and Royal College of Art), Rama Gheerawo (Helen Hamlyn Centre) ja Onny Eikhaug (Norwegian Design Council).
Pääteemana seminaarissa olivat systemic design ja inclusive design. Termeille on hankala löytää kunnollisia englanninkielisiä määritelmiä saati sitten suomeksi. Alkuun kuitenkin lyhyet kuvaukset niin kuin itse tällä erää nuo termit ymmärrän. Molemmat tietyllä tapaa lähestyvät samaa asiaa, mutta eri näkökulmista. Molempia yhdistää monialaisuus ja korostunut käyttäjäkeskeisyys.
Systemic design eli systeeminen suunnittelu tarkoittaa suunnittelulähestymistä, jossa jonkin ilmeiseltä vaikuttavan ongelman sijaan pyritään ymmärtämään koko tapahtumaketju ja siihen vaikuttuvat osatekijät ja osallistujat. Laaja-alainen, holistinen lähestyminen voi siten paljastaa ongelman syvemmät syyt sekä taustatekijät ja ongelma ratkaistaan muuttamalla prosessia ja sisältä käsin ulkoisen "päälle liimatun" ratkaisun sijaan. Prosessi ohjaa myös siihen liittyvien mahdollisten fyysisten välineiden toteutusta.
Inclusive design, sisällyttävä suunnittelu, on puolestaan suunnittelufilosofia, jossa pyritään suunnittelemaan tuotteita ja palveluita siten, että mahdollisimman suuri ryhmä eri ihmisiä hyötyisi niistä spesifin kohderyhmän sijaan. Ideologia on alunperin lähtöisin tavoitteesta saada vanhukset ja vammaiset paremmin integroitua yhteiskuntaan ja mahdollistaa heidän aktiivisempi osallistuminen, mutta samaa ajatusta voidaan hyödyntää yleisemmällä tasolla eli miten yhdistää ihmisiä yli erilaisten rajojen.
Mikä minua henkilökohtaisesti seminaarin esityksissä eniten inspiroi oli esiteltyjen projektien humaanius, aito pyrkimys parantaa ihmisten elämää niin pienessä kuin suuressa. Ja nyt kaikille kyynikoille sitten tiedoksi, ettei kyse ollut pelkästä hyväntekeväisyydestä vaan skaala tosiaan vaihteli pienistä vanhainkotiprojekteista kansallisiin terveydenhoitouudistuksiin ja suuryritysten kehityshankkeisiin. Varsin terveenä poikkeuksena yleiseen muotoilu- ja suunnittelukeskusteluun, jossa monesti keskitytään lähinnä tuotteiden ulkonäköön tai mediaseksikkyyteen, niin nyt painotus oli vahvasti siinä miten tuote tai palvelu vaikuttaa käyttäjän elämään, mitä se antaa tai mahdollistaa?
Asiaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta formaatti nyt hiukan rajoittaa. Hauskana loppukaneettina kuitenkin muotoilua jonkin verran opiskelleille, että niinkin epäseksikäs nimi kuin Viktor Papanek mainittiin luennon aikana.
Pääteemana seminaarissa olivat systemic design ja inclusive design. Termeille on hankala löytää kunnollisia englanninkielisiä määritelmiä saati sitten suomeksi. Alkuun kuitenkin lyhyet kuvaukset niin kuin itse tällä erää nuo termit ymmärrän. Molemmat tietyllä tapaa lähestyvät samaa asiaa, mutta eri näkökulmista. Molempia yhdistää monialaisuus ja korostunut käyttäjäkeskeisyys.
Systemic design eli systeeminen suunnittelu tarkoittaa suunnittelulähestymistä, jossa jonkin ilmeiseltä vaikuttavan ongelman sijaan pyritään ymmärtämään koko tapahtumaketju ja siihen vaikuttuvat osatekijät ja osallistujat. Laaja-alainen, holistinen lähestyminen voi siten paljastaa ongelman syvemmät syyt sekä taustatekijät ja ongelma ratkaistaan muuttamalla prosessia ja sisältä käsin ulkoisen "päälle liimatun" ratkaisun sijaan. Prosessi ohjaa myös siihen liittyvien mahdollisten fyysisten välineiden toteutusta.
Inclusive design, sisällyttävä suunnittelu, on puolestaan suunnittelufilosofia, jossa pyritään suunnittelemaan tuotteita ja palveluita siten, että mahdollisimman suuri ryhmä eri ihmisiä hyötyisi niistä spesifin kohderyhmän sijaan. Ideologia on alunperin lähtöisin tavoitteesta saada vanhukset ja vammaiset paremmin integroitua yhteiskuntaan ja mahdollistaa heidän aktiivisempi osallistuminen, mutta samaa ajatusta voidaan hyödyntää yleisemmällä tasolla eli miten yhdistää ihmisiä yli erilaisten rajojen.
Mikä minua henkilökohtaisesti seminaarin esityksissä eniten inspiroi oli esiteltyjen projektien humaanius, aito pyrkimys parantaa ihmisten elämää niin pienessä kuin suuressa. Ja nyt kaikille kyynikoille sitten tiedoksi, ettei kyse ollut pelkästä hyväntekeväisyydestä vaan skaala tosiaan vaihteli pienistä vanhainkotiprojekteista kansallisiin terveydenhoitouudistuksiin ja suuryritysten kehityshankkeisiin. Varsin terveenä poikkeuksena yleiseen muotoilu- ja suunnittelukeskusteluun, jossa monesti keskitytään lähinnä tuotteiden ulkonäköön tai mediaseksikkyyteen, niin nyt painotus oli vahvasti siinä miten tuote tai palvelu vaikuttaa käyttäjän elämään, mitä se antaa tai mahdollistaa?
Asiaa olisi vaikka kuinka paljon, mutta formaatti nyt hiukan rajoittaa. Hauskana loppukaneettina kuitenkin muotoilua jonkin verran opiskelleille, että niinkin epäseksikäs nimi kuin Viktor Papanek mainittiin luennon aikana.
keskiviikko 17. marraskuuta 2010
maanantai 15. marraskuuta 2010
Vihreää arkkitehtuuria YLE:llä
Katsoin tänään suhteellisen asiallisen TV ohjelman, joka käsittely tulevaisuuden arkkitehtuuria ekologisuuden näkökulmasta. Ohjelman lyhyt kesto ei nyt varsinaisesti salli kovin syväluotavaa analyysiä, mutta mukaan mahtuu vallan asiallisia näkökulmia. Ohjelma on kaksiosainen, joista tänään lähetettiin jälkimmäinen. Ensimmäinen osa näyttäisi löytyvän Yle Areenasta ja sen perusteella myös tuo toinen varmaankin ilmantuu sinne lähiaikoina.
Vihreä kaupunki: Täydellinen ekotalo
Ohjelma on Pasi Toiviaisen toimittama.
keskiviikko 10. marraskuuta 2010
Kasvien voimaa
Projektissa Urban Omnibus esitellään kiinnostava ajatus saastuneiden joutomaiden korjaamiseksi kasvien avulla. Eri kasvien avulla on menestyksekkäästi poistettu hyvinkin vaarallisia aineita maaperästä kuten mm. raskasmetalleja, PCB, klooriyhdisteitä ja hyönteismyrkkyjä. Osa kasveista kykenee hajottamaan yhdisteitä, osa on hävitettävä prosessin päätteeksi. Menetelmän kustannukset on arvioitu merkittvästä perinteistä maaperän poisto- ja korvaamisoperaatiota edullisemmaksi. Prosessi on tosin huomattavasti hitaampi.
Tarkemmin artikkeliin voi tutustua täällä: A Field Guide to Phytoremediation
Tarkemmin artikkeliin voi tutustua täällä: A Field Guide to Phytoremediation
tiistai 2. marraskuuta 2010
Tiedoksi
OBJKT löytyy pian myös Skype:sta. Ota yhteyttä: (09) 2316 3750
Huom! Numeron aktivoituminen voi viedä vielä joitakin päiviä.
---------------------------------------------------
OBJKT will by in Skype soon. Contact at: (09) 2316 3750
Note! Number may take few days to activate.
Huom! Numeron aktivoituminen voi viedä vielä joitakin päiviä.
---------------------------------------------------
OBJKT will by in Skype soon. Contact at: (09) 2316 3750
Note! Number may take few days to activate.
lauantai 30. lokakuuta 2010
Maltti on valttia
Tähän lienee syytä palata säännöllisesti tuota omaakin tuotetta ja prosessia miettiessä.
perjantai 29. lokakuuta 2010
Rinnakkaisblogi avattu
Käynnistin erikseen vain valokuvaukseen keskittyvän rinnakkaisblogin. Ajatuksena on vähintään kerran viikossa käydä laittamassa uusia kuvia esille ja silloin tällöin keksiä jotain tarinaakin. Valokuvausblogi on englanniksi.
Blogi löytyy osoitteesta:
http://objkt-photo.blogspot.com/
Blogi löytyy osoitteesta:
http://objkt-photo.blogspot.com/
Blogin muutoksia
Olen jakanut linkit nyt kahteen osaan eli Asiaa muilta-otsikon alta löytyy enempi asiatietoa ja Inspiraatio-otsikon alta linkkejä juttuihin, jotka tavalla tai toisella puhuttelevat henkilökohtaisella tasolla.
Erityisesti voisin nostaa muutamia löytöjä sieltä kuten:
Coolhunter - hienoja poimintoja designin eri aloilta ja arkkitehtuurista
Hylozoic ground- kiehtova tilataideteos
Strandbeest - Theo Jansenin mekaanisia, tuulessa vaeltavia olentoja/veistoksia
Erityisesti voisin nostaa muutamia löytöjä sieltä kuten:
Coolhunter - hienoja poimintoja designin eri aloilta ja arkkitehtuurista
Hylozoic ground- kiehtova tilataideteos
Strandbeest - Theo Jansenin mekaanisia, tuulessa vaeltavia olentoja/veistoksia
keskiviikko 27. lokakuuta 2010
Etsitään hyväntahtoisia ihmisiä
Opintoihini liittyen etsin seuraavilta aloilta asiantuntijoita, ketkä olisivat kiinnostuneita osallistumaan ja avustamaan projektissa.
- työterveys- ja hyvinvointi
- työpsykologia
- työergonomia
- käyttäytymispsykologia
- viestintä- ja markkinointi
- kuluttujakäyttäytyminen
- asiakas- ja henkilövirtojen hallinta
Kyseessä on palvelusuunnittelun lähtökohdista kehitettävä tilasuunnittelukonsepti ryyditettynä muutamilla lisäpalveluilla. Lähinnä toivoisin, että kiinnostuneet kommentoisivat postaamaani materiaalia oman alansa näkökulmasta ja osallistuivat keskusteluun netin välityksellä suhteellisen aktiivisesti. En tällä erää pysty lupaamaan rahallista korvausta, mutta mikäli yhteisiä etuja löytyy ja kemiat kohtaavat niin voimme varmasti keskustella yhteistyöstä myös projektin jälkeen.
Yhteydenotot mieluiten sähköpostitse.
- työterveys- ja hyvinvointi
- työpsykologia
- työergonomia
- käyttäytymispsykologia
- viestintä- ja markkinointi
- kuluttujakäyttäytyminen
- asiakas- ja henkilövirtojen hallinta
Kyseessä on palvelusuunnittelun lähtökohdista kehitettävä tilasuunnittelukonsepti ryyditettynä muutamilla lisäpalveluilla. Lähinnä toivoisin, että kiinnostuneet kommentoisivat postaamaani materiaalia oman alansa näkökulmasta ja osallistuivat keskusteluun netin välityksellä suhteellisen aktiivisesti. En tällä erää pysty lupaamaan rahallista korvausta, mutta mikäli yhteisiä etuja löytyy ja kemiat kohtaavat niin voimme varmasti keskustella yhteistyöstä myös projektin jälkeen.
Yhteydenotot mieluiten sähköpostitse.
maanantai 25. lokakuuta 2010
Ässäkuski / Ace driver
Eräs kerta kun ajelin kehätiellä mieleen juolahti vanha klisee siitä, miten lähes jokainen on varmaan joskus ollut sitä mieltä, että hallitsee autoilun paremmin kuin ne siinä välittömässä läheisyydessä sotkevat suhaajat. Siitä sitten ajatus jatkui simulaattoriin jossa tosiaan voisi ajaa itsensä kanssa ja mitä siitä voisi seurata.
Ohessa nyt sitten tuommoinen 15 min konsepti aiheesta. Suurempi kuva klikkaamalla.
----------------------------------------------------------------------------------------
Rough sketch for drive simulator concept that would allow driving in traffic where everyone would drive as you do.
Ohessa nyt sitten tuommoinen 15 min konsepti aiheesta. Suurempi kuva klikkaamalla.
----------------------------------------------------------------------------------------
Rough sketch for drive simulator concept that would allow driving in traffic where everyone would drive as you do.
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Keskimääräinen asunto keskimääräiselle asujalle
Ilokseni huomasin Taloussanomissa 22.10. Petri Korhosen artikkelin koskien suomalaista asuntotuotantoa. Kirjoittaja oli haastatellut Hypoteekkiyhdistyksen edustajaa Ari Paunaa ja arkkitehti prof. Hannu Huttusta.
Artikkeli kiinnittää huomion nimenomaan ns. keskiarvo- ja määräysperusteiseen rakentamiseen, jolla on harvoin aitoa yhteyttä elävään elämään, ellet tosiaan satu edustamaan sitä tilastollista keskiarvoa. Toinen asia on asunnonostajan varsin näennäinen mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa ratkaisuihin.
Suomalainenhan on yleisesti ottaen ihmistyyppinä nöyrä ja varsin auktoriteettiuskovainen, joten siinä mielessä asunto-ostajat ovat olleet suurille rakennusyhtiöille ja viranomaisille helppoa kauraa, kun annetaan vain ymmärtää, että näin se on aina tehty ja tämä lukee jossain ohjeistuksessa. Tästä oiva esimerkki oli kun viime viikolla keskustelin verkostoitumistilaisuudessa arkkitehdin kanssa, joka oli selvitellyt sellaista asiaa kun keittiön pakollisuus. Toisin sanoen, että onko uudisasunnossa pakko olla valmiina keittiö, kuten oletusarvoisesti suomalaisissa uudiskohteissa on. Siis se halvin valkoinen melamiini/kalustelevy rakennelma, josta urakoitsija saa hyvät katteet ja jonka valtaosa varmaan haluaisi vaihtaa heti toiseen. Myönnetään, että nykyisin kyllä saa valita ovimalleja ja värejä, mutta kukaan ei vahingossakaan sano, että voit myös itse hankkia keittiösi. Ihan itse, juuri sellaisen kun haluat ja mistä haluat. Samaa ajatusta voisi soveltaa minun puolestani koko asuntoon ja myydä halukkaille asunnot vaikka raakapinnoilla näennäisvaihtoehtojen sijaan.
Toinen asia artikkelissa oli asuntotuotannon joustamattomuus, johon erityisesti Huttunen kiinnitti huomiota ja tätä olen itsekin monesti miettinyt. Rakennusvaiheessa pienet muutokset ovat useimmiten mahdollisia, mutta urakoitsijat monesti hinnoittelevat ne varsin rajusti. Riemu voi olla myös lyhytaikaista, koska ratkaisu on kertaluonteinen eli rakennustapa ei salli ns. helppoa muunneltavuutta ja asunnot eivät "elä" asukkaidensa mukana. Tähän ratkaisuksi Huttunen viittaa mm. toimistorakentamisessa käytettäviin joustaviin ratkaisuihin, joita soveltamalla voisi tilannetta kohentaa. Itselläni tuli mieleen Barrisol- tai Clipso-tyyppiset tuotteet, joilla esimerkiksi sähkökaapelointi voitaisiin viedä vapaasti kattopinnoissa kalvon takana ja mm. valaistusta voitaisiin suhteellisen vaivatta muutella nykyiseen verrattuna.
Rakennusmääräysten yms. säädösten vaikutuksista on hyvä ja asiantunteva artikkeli Rakennuslehden sivuilla, joten tyydyn lähinnä esittämään oman kantani. Niin hyvällä tahdolla kuin kaikki nuo määräykset onkin varmasti laadittu, niin koen ne tällä hetkellä liian ohjaavina ja keskeisenä esteenä luovalle rakentamiselle. Suomalaisessa hengessä säädöksiä monesti vielä tulkitaan tarkimman mukaan ja jopa suositukset saattavat kääntyä virastoissa määräysten kaltaisiksi jos päätöksiä ei osaa kyseenalaistaa. Määräykset ovat tarpeellisia lähinnä teknisten (energiavaatimukset, terveysasiat yms.) ja turvallisuusasioiden minimivaatimusten osalta, mutta kun mennään tilojen mitoittamiseen, ikkunapinta-aloihin yms. vastaaviin asioihin, niin puututaan alueille, jotka tulisi jättää ennenkaikkea suunnittelijan ja asiakkaan väliseksi asiaksi.
Muutoksen tuulia on aistittavissa, kuten esimerkiksi Koti kaupungissa jolla on nähdäkseni varsin kiinnostava ideologia projektissaan. Tosin kaava- ja rakennusmääräyksiä hekään eivät pääse karkuun.
Ja vielä terveiseni kaikille asunnon ostoa harkitseville ja suunnitteleville: vaatikaa enemmän, tehkää vähemmän kompromisseja ja ostakaa siltä joka ymmärtää mistä asiakaspalvelussa on kyse. Joillekin tahoille ainut vakavasti otettava asiakaspalaute on raha.
Artikkeli kiinnittää huomion nimenomaan ns. keskiarvo- ja määräysperusteiseen rakentamiseen, jolla on harvoin aitoa yhteyttä elävään elämään, ellet tosiaan satu edustamaan sitä tilastollista keskiarvoa. Toinen asia on asunnonostajan varsin näennäinen mahdollisuus vaikuttaa oman asuntonsa ratkaisuihin.
Suomalainenhan on yleisesti ottaen ihmistyyppinä nöyrä ja varsin auktoriteettiuskovainen, joten siinä mielessä asunto-ostajat ovat olleet suurille rakennusyhtiöille ja viranomaisille helppoa kauraa, kun annetaan vain ymmärtää, että näin se on aina tehty ja tämä lukee jossain ohjeistuksessa. Tästä oiva esimerkki oli kun viime viikolla keskustelin verkostoitumistilaisuudessa arkkitehdin kanssa, joka oli selvitellyt sellaista asiaa kun keittiön pakollisuus. Toisin sanoen, että onko uudisasunnossa pakko olla valmiina keittiö, kuten oletusarvoisesti suomalaisissa uudiskohteissa on. Siis se halvin valkoinen melamiini/kalustelevy rakennelma, josta urakoitsija saa hyvät katteet ja jonka valtaosa varmaan haluaisi vaihtaa heti toiseen. Myönnetään, että nykyisin kyllä saa valita ovimalleja ja värejä, mutta kukaan ei vahingossakaan sano, että voit myös itse hankkia keittiösi. Ihan itse, juuri sellaisen kun haluat ja mistä haluat. Samaa ajatusta voisi soveltaa minun puolestani koko asuntoon ja myydä halukkaille asunnot vaikka raakapinnoilla näennäisvaihtoehtojen sijaan.
Toinen asia artikkelissa oli asuntotuotannon joustamattomuus, johon erityisesti Huttunen kiinnitti huomiota ja tätä olen itsekin monesti miettinyt. Rakennusvaiheessa pienet muutokset ovat useimmiten mahdollisia, mutta urakoitsijat monesti hinnoittelevat ne varsin rajusti. Riemu voi olla myös lyhytaikaista, koska ratkaisu on kertaluonteinen eli rakennustapa ei salli ns. helppoa muunneltavuutta ja asunnot eivät "elä" asukkaidensa mukana. Tähän ratkaisuksi Huttunen viittaa mm. toimistorakentamisessa käytettäviin joustaviin ratkaisuihin, joita soveltamalla voisi tilannetta kohentaa. Itselläni tuli mieleen Barrisol- tai Clipso-tyyppiset tuotteet, joilla esimerkiksi sähkökaapelointi voitaisiin viedä vapaasti kattopinnoissa kalvon takana ja mm. valaistusta voitaisiin suhteellisen vaivatta muutella nykyiseen verrattuna.
Rakennusmääräysten yms. säädösten vaikutuksista on hyvä ja asiantunteva artikkeli Rakennuslehden sivuilla, joten tyydyn lähinnä esittämään oman kantani. Niin hyvällä tahdolla kuin kaikki nuo määräykset onkin varmasti laadittu, niin koen ne tällä hetkellä liian ohjaavina ja keskeisenä esteenä luovalle rakentamiselle. Suomalaisessa hengessä säädöksiä monesti vielä tulkitaan tarkimman mukaan ja jopa suositukset saattavat kääntyä virastoissa määräysten kaltaisiksi jos päätöksiä ei osaa kyseenalaistaa. Määräykset ovat tarpeellisia lähinnä teknisten (energiavaatimukset, terveysasiat yms.) ja turvallisuusasioiden minimivaatimusten osalta, mutta kun mennään tilojen mitoittamiseen, ikkunapinta-aloihin yms. vastaaviin asioihin, niin puututaan alueille, jotka tulisi jättää ennenkaikkea suunnittelijan ja asiakkaan väliseksi asiaksi.
Muutoksen tuulia on aistittavissa, kuten esimerkiksi Koti kaupungissa jolla on nähdäkseni varsin kiinnostava ideologia projektissaan. Tosin kaava- ja rakennusmääräyksiä hekään eivät pääse karkuun.
Ja vielä terveiseni kaikille asunnon ostoa harkitseville ja suunnitteleville: vaatikaa enemmän, tehkää vähemmän kompromisseja ja ostakaa siltä joka ymmärtää mistä asiakaspalvelussa on kyse. Joillekin tahoille ainut vakavasti otettava asiakaspalaute on raha.
tiistai 19. lokakuuta 2010
maanantai 11. lokakuuta 2010
Opinnot käyntiin
Olen 5.10 aloittanut muutaman vuoden kestävät Tuote- ja palvelusuunnittelun opinnot Omniassa.
Opintojeni tavoitteena on laajentaa erityisesti yritysten prosessien ymmärtämistä ja siitä saadun tiedon integroiminen suunnittelupalveluihin.Tällä lähestymisellä pyrin sisällyksekäämpään suunnitteluprosessiin ja ennenkaikkea tarkoituksenmukaisempiin ratkaisuihin.
Päivitän aika-ajoin edistymistäni ja havaintojani blogiin.
Opintojeni tavoitteena on laajentaa erityisesti yritysten prosessien ymmärtämistä ja siitä saadun tiedon integroiminen suunnittelupalveluihin.Tällä lähestymisellä pyrin sisällyksekäämpään suunnitteluprosessiin ja ennenkaikkea tarkoituksenmukaisempiin ratkaisuihin.
Päivitän aika-ajoin edistymistäni ja havaintojani blogiin.
tiistai 7. syyskuuta 2010
Löytöjä
Toisinaan törmää onnistuneeseen ja kiinnostavaan suunnitteluun odottamattomissa tilanteissa. Itselleni näin kävi muutama päivä sitten lapsen kanssa pihalla ollessa. Tänään sitten kävimme uudelleen ihmettelemässä kyseistä lelua. Eli tuossa naapuritalon pihalla oli varsin kovia kokeneen ja hivenen hylätyn oloinen kolmipyörä, joka kiinnitti huomioni ensimmäisellä kerralla poikkeuksellisen onnistuneilla mittasuhteillaan ja muotokielellään eikä taika ollut kadonnut.
Se miksi korostan tuota seikkaa, on se että tänä päivänä kokemukseni mukaan hyvin monet lasten lelut ja tarvikkeet ovat lähes kategorisesti ns. teema-brändättyjä tai vastaavalla intensiteetillä jollain tapaa ylisuunniteltuja sisältäen yhtä sun toista sekundääristä lisäkettä varsinaisen perustoimintonsa lisäksi. Toinen yhtä kehno lähestyminen lasten tuotteissa on, että tehdään jotain halpaa, simppeliä ja suht kestävää, että tuote selviää juuri ja juuri yhdestä tenavasta.
Tämä kyseinen Peugeotin kolmipyörä edustaa kuitenkin kokonaan toisenlaista maailmaa ja jotenkin se on yhtä aikaa lohdullista, inspiroivaa ja toivoa herättävää. Niin vähällä voi saada aikaan jotain noin hienoa.
8.9.2010
Korjauksena edelliseen, että tarkempi tarkastelu paljasti renkaasta tekstin Pelikan Design, joka viittaisi tanskalaisiin suunnittelijoihin, joiden nykyisestä repertuaarista löytyy lasten pyöriä Tukan Design-nimen alta. Varmaa referenssiä ei kuitenkaan löytynyt.
Kuvien rajallinen laatu johtuu kännykkäkamerasta.
Se miksi korostan tuota seikkaa, on se että tänä päivänä kokemukseni mukaan hyvin monet lasten lelut ja tarvikkeet ovat lähes kategorisesti ns. teema-brändättyjä tai vastaavalla intensiteetillä jollain tapaa ylisuunniteltuja sisältäen yhtä sun toista sekundääristä lisäkettä varsinaisen perustoimintonsa lisäksi. Toinen yhtä kehno lähestyminen lasten tuotteissa on, että tehdään jotain halpaa, simppeliä ja suht kestävää, että tuote selviää juuri ja juuri yhdestä tenavasta.
Tämä kyseinen Peugeotin kolmipyörä edustaa kuitenkin kokonaan toisenlaista maailmaa ja jotenkin se on yhtä aikaa lohdullista, inspiroivaa ja toivoa herättävää. Niin vähällä voi saada aikaan jotain noin hienoa.
8.9.2010
Korjauksena edelliseen, että tarkempi tarkastelu paljasti renkaasta tekstin Pelikan Design, joka viittaisi tanskalaisiin suunnittelijoihin, joiden nykyisestä repertuaarista löytyy lasten pyöriä Tukan Design-nimen alta. Varmaa referenssiä ei kuitenkaan löytynyt.
Kuvien rajallinen laatu johtuu kännykkäkamerasta.
 |
| Kolmipyörä koko komeudessaan. |
 |
| Hieno yksityiskohta polkimessa. |
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
Menneisyyden haamuja
Pääsin viime viikonloppuna vihdoin kuvaamaan erään kohteen Itä-Suomessa, jonka suunnittelussa konsultoimme avovaimoni kanssa pääkaupunkiseudulta käsin. Ohessa muutamia otoksia onnistuneimmista kohdista.
 |
| Keittiö valaistuna. |
 |
| Iso WC. Nurkassa Wedi-levystä rakennettu hylly. |
 |
| Laattadetalji eteisestä. |
 |
| Suihkutilan materiaalikontrastia. |
torstai 19. elokuuta 2010
Blogi alkaa
Tervetuloa Suunnittelutoimisto OBJKT:n blogiin!
Tulevien lukijoiden osalta toivon aktiivista kommentointia ja osallistumista, jotta syntyisi keskustelua ja sen kautta uusia näkökulmia ja tuoreita ideoita.
Antoisaa alkavaa syksyä kaikille,
Timo Ryttäri
------------------------------------------------------------------------------------------------
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)